Kahvin historia Panamassa
Kahvin saapuminen Panamaan
Panaman kahvin historia alkoi, kun eurooppalaiset siirtolaiset asettuivat alueelle 1800-luvun lopulla jatoivat mukanaan kahvia. Maan länsipäässä sijaitsevaChiriquin maakunta (Kuun laakso alueen aikoinaan asuttaneen alkuperäiskansan kielellä) oli alue, jossakahvi otettiinensimmäisenä käyttöön. Nykyäänkahvin tuotannossa on tärkeä rooli kahdella Chiriquistä kotoisin olevallaalkuperäisheimolla, Ngobella jaBuglella, ja tässä maakunnassa sijaitsevat kaksitärkeintä kahvialuetta, Boquete ja Volcán.
Kahvin viljely- ja jalostusalueet
Nykyään on kolme kahvintuotantoaluetta 1 000-1 600 metrin korkeudessa, joista Boquete on vanhin ja tunnetuin. Boqueten lisäksi on Volcánin alue Volcán Barún jyrkillä lounaisrinteillä, ja viimeisenä on Renacimienton alue , joka on syrjäisen sijaintinsa vuoksi vähiten tunnettu alue. Laatuun vaikuttavat eräät tärkeät tekijät Blastan alueella, erityisesti Boqueten ja Volcánin alueilla on hyvä kuljetus- ja jalostusinfrastruktuuri, johon kuuluu poikkeuksellisia märkäjalostusasemia ja kuivamyllyjä.
Maantieteellinen kuvaus
Panaman alue on melko ainutlaatuinen, sillä vuoristoalueet ja ravinteikas vulkaaninen maaperä luovat yhdessä lukuisia mikroilmastoja eri puolille maata. Vuorten yli pohjoisesta puhaltavat tuulet luovat hienojakoista sumua, bajarequea, joka toimii valtavana ilmastointilaitteena hidastaen kahvikirsikoiden kypsymistä ja edistämällä makeaa ja terveellistä makua.
Lajikkeet
USDA:n mukaan Panaman tuotanto on laskenut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien, kun se oli suurimmillaan noin 200 000 säkkiä vuodessa. Vuoteen 2014-2015 mennessä määrä oli laskenut tasaisesti 95 000 säkkiin (joista lähes puolet viedään vientiin). Monet maan tärkeimmistä tiloista menestyvät kuitenkin hyvin. Panaman vulkaaninen maaperä, korkeus merenpinnasta ja ilmasto-olosuhteet tarjoavat ihanteellisen ympäristön hienon kahvin tuotannolle. Juuri tämä ihanteellinen ympäristö ja laadun maine ovat tietenkin saaneet maanviljelijät viljelemään erinomaisen makuisia lajikkeita, kuten Caturraa, Typicaa, Bourbonia, Catuai, San Ramonia ja tietenkin Geishaa, jotka ovat auttaneet Panaman nousemaan kartalle hienon kahvin osalta.
Huomio yksityiskohtiin
Yksi tärkeimmistä syistä panamalaisen kahvin ympärillä vallitsevaan suosioon on yksityiskohtien huomioiminen koko prosessin ajan sadonkorjuusta, tilan hoidosta jalostukseen. Panamalaiset kahvit tunnetaan myös pienten erien valmistuksesta, mikä johtuu yksittäisten tilojen pienestä mittakaavasta ja tilojen saamien kahvien rajallisista kustannuksista.
Geishan tarina Panamassa
Geisha on etiopialaista alkuperää, ja se tuotiin ensimmäisen kerran Panamaan Costa Ricassa sijaitsevalta CATIE:n maataloustutkimusasemalta vuonna 1963 siinä toivossa, että se olisi vastustuskykyinen kahvinlehtiruostetta vastaan, joka vahingoitti tuolloin Keski-Amerikan viljelyksiä. Ensimmäiset yritykset kasvattaa tätä elinvoimaista lajiketta, joka viihtyy korkeilla paikoilla, eivät onnistuneet. Puun istuttaminen matalalla, missä ruoste esiintyy todennäköisimmin, ei onnistunut, ja tuloksena oli huononmakuinen kahvi. Lajike hävisi vuosikymmeniksi - vaikka joitakin lajikkeita säilyi kourallisilla tiloilla Costa Ricassa ja Panamassa, niiden kirsikat sekoittuivat muun sadon joukkoon, ja niiden omaleimainen maku katosi.
Geisha parrasvaloissa
Geisha "löydettiin" uudelleenvasta vuonna 2004, kun panamalainen uraauurtava maatila (Finca Esmeralda) eristi Geisha-puidensa tuotannon ja ilmoitti pavut Taste of Panama -kahvikilpailuun. Geisha ei ainoastaan voittanut kilpailua, vaan sen poikkeuksellinen kuppiprofiili, joka muistuttaa enemmänkin hienoa Yirgacheffea, vei tuottajat mennessään. Siitä lähtien Panama on tunnettu korkealaatuisesta Geisha/Gesha-kahvistaan Finca Esmereldan tiimin muille viljelijöille antaman inspiraation ja tuen ansiosta.
Sijoittaminen maatiloihin
Historiallisesti ja nykyäänkin Panama tunnetaan siitä, että ihmiset tulevat kaikkialta maailmasta investoimaan kahvitiloille. Se on houkutteleva sijoituskohde paitsi maan lupaaman herkullisen kahvin myös henkeäsalpaavien luonnonmaisemien vuoksi. Nämä investoinnit uhkaavat kuitenkin myös kapeaa kahviteollisuutta, sillä maan hinnan noustessa ja uusien rakennuskohteiden laajentuessa maaseudulle tiloihin kohdistuva paine kasvaa.